Olemme pitkän aikaa mieheni kanssa miettineet aloittavamme  blogin, jossa pohdimme elämän ilmiöitä kristinuskon ystävinä.  Kumpikaan meistä ei helposti samaistu ”uskovaisiksi”, koska tällainen tuntuu  itsen sijoittamisena johonkin jäykkään uskonnolliseen luokkaan. Molemmat meistä kuitenkin tuntevat sielussansa läheisyyttä kristilliseen perinteeseen.

Luulen, että moni ihminen tällä hetkellä etsii itseään ja henkisyyttään.  Moni meistä kokee vierautta dogmaattiseen kristillisyyteen, joka luokittelee ihmisiä ”meihin” ja heihin”.  Se, että ateisti joutuisi helvettiin, ja vain kristitty pääsisi ”taivaaseen” tuntuu liian kehittymättömältä ajattelulta, ollakseen totta. Ehkä siksi on olemassa henkinen tyhjiö.  Ihmiset ovat menettäneet uskonsa kristinuskon tietoisuuden muodonmuutokselliseen voimaan.

Kristinuskon ystävinä voimme suhtautua avoimen uteliaasti myös muihin uskontoihin. Voimme ammentaa Raamatun totuudesta voimaa henkisyytemme. Voimme silti tuntea kristinuskon ystävinä rakkaudellisen yhteytemme muita uskontoja edustaviin ihmisiin. Voimme etsiä elämämme syvämerkityksiä kristinuskosta.

Kristinuskon ystävänä pidän tärkeänä dialogisuutta muiden uskontojen ja  myös tieteen kanssa (tiede kehittää realiteettitajua). Minussa on esimerkiksi buddhalaisuuden ystävä, se on vain huonommin kehittynyt kuin tämä kristinuskon ystäväni. Thich Nhat Hanhin sanoin, vaikka pidän erityisesti banaaneista (=minulle kristinusko), haluan välillä maistaa myös mandariineja, omenoita ja päärynöitä.

Minulle Kristuksen lähetyskäsky – menkää ja tehkää kaikki minun opetuslapsikseni –ei toden totta tarkoita sitä, että minun täytyisi viedä miekalla kristinuskoa eteenpäin.Minulle lähetyskäsky merkitsee rakkaudellisen läsnäolon viestin dialogista eteenpäin viemistä. Väkivallattomasta rakkaudesta voi puhua monin kielin ja käsittein.Rakkaudellisen läsnäolon harjoittaminen tietoisuustaitona on silta, joka voi ylittää eri uskontojen ja muiden viisausperinteiden, kuten tieteen, rajat.

Mindfulness-opettajille tarkoitetun kliinisen oppikirjan mukaan ( Teaching Mindfulness – A Practical Guide for Clinicians and Educators, Donald McCown et al, 2010  )  Abrahamista lähtöisin oleviin uskontoihin (kristinusko, juutalaisuus, islam) on myös sisäänkirjoitettuna hyväksyvä läsnäolo: Niiden historialliset totuudet opettavat meitä helpottamaan kärsimystämme ja ne voivat auttaa meitä elämään tässä hetkessä eheämpinä ihmisinä. Tietoinen hyväksyvä läsnäolo on mahdollista löytää Raamatusta, mutta meidän on vain avattava silmämme näkemään ihmiskuntaa yhdistävät ajattomat totuudet sen runoudesta.

Terveisin, Katarina